Yleinen

Kuorensa Vanki

Mikael tutkii tekstissä Johanna Kurkelan kappaletta ”Suojelkaa Mua” ja sitä, mitä kappaleen tarina voi meille paljastaa ihmisen tavasta suojella itseään.

Tätä kirjoitusta varten päätin ottaa syyniin artistin, jota jatkuvasti ylenkatsotaan kun puhutaan aikamme suurista naislaulajista. Kyseessä on tietenkin Johanna Kurkela ja kappale nimeltään ”Suojelkaa Mua”Suosittelen kappaleen kuuntelemista ennen tekstin lukemista loppuun.

Valmis? Sitten mennään.

Ensimmäinen tunne, jonka kappaleen teksti välittää on pelko. Tarkemmalla kuuntelulla myös alkaa löytyä pelolle konteksti. Tekstin puhuja vaikuttaisi olevan lapsi sen perusteella, miten hän tuntuu reagoivan ympärillään tapahtuviin asioihin. Tämä lapsi toistaa opeteltuja mantroja ja ajatuksia, jotka häneen on iskostettu. Kenties aikaisempien kokemusten perusteella:

Ei saa käyttäytyä väärin, kun ne katsoo
eikä koskaan saa alkaa itkemään

Lapselle tuntuu olevan selvää tämä asia; hän puhuu tätä mahdollisesti itselleen. Tapahtumien paikkana on kenties koti, paikka jossa lapsi osaa piiloutua vaatekaappiin. Vanhemmat ovat opettaneet lapselle, ettei saa itkeä. Tunnistatte varmaan ajatuksen siitä, että ”isot tytöt/pojat ei itke”. Ja vanhemmilta on todennäköisesti opittu myös tämä ajatusketju:

Kiltit lapset on niitä jotka uskoo,
uskoo kaiken ja tyytyy vähempään.

Lapsi on oppinut, ettei voi vaatia itselleen juuri mitään ja on kenties joutunut pettymään useasti esittäessään toiveita vanhemmilleen. Mutta hän ei halua pettää vanhempiaan, joten tyytyy osaansa, eikä uskalla toimia muulla tavalla. Tai toisaalta, vanhemmat saattavat toimia tietyllä tavalla, mikä ajaa lapsen pelkäämään omaa käytöstään.

Toisessa säkeistössä tapahtumapaikka on muualla, mutta lapsen tapa reagoida noudattelee opittua tapaa. Hän jää piiloon kummun taakse ”ettei ne huomaa” ja odottaa ”milloin huudot vaimenee”. Lapsi ei pysty kohtaamaan pelkäämäänsä asiaa, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Mutta sitten homma menee synkäksi:

ei saa kannella koskaan tai ne kostaa
ei saa kertoo jos vaatteet repeilee

Sama pelko, joka ohjaa lapsen toimintaa kotioloissa vanhempien läsnäollessa estää häntä puuttumasta asiaan. Tämä on helposti tulkittavissa vaikka koulukiusaamistilanteeksi.  Kiusaamisesta kantelu opettajalle aiheuttaa ainoastaan sen, että lapselle kostetaan. Tämä kertoo koulun kyvyttömyydestä puuttua tilanteeseen, ja lapsi pettyy jälleen mutta tyytyy osaansa. Tämä taas vahvistaa opittua toimintamallia: on helpompi vain tyytyä siihen mitä on, kuin yrittää muuttaa asioita.

Kertosäe avaa lapsen tapaa suojautua ja kestää tätä tilannetta.

                             Suojelkaa mua, haltijat kaukaisen maan

Kun ympärillä olevista rakenteista ei saa turvaa, lapsi pyytää turvaa haltijoista, siis mielikuvitusolennoista. Hän luo itselleen puitteet, joiden toivoo tuovan turvaa maailmassa, jossa ei voi luottaa oikein mihinkään. Kuulijalle toive haltijoiden tuomasta turvasta on sydäntä särkevää.

Kolmas säkeistö vie katseen eteenpäin kohti tulevaa, kun lapsen mielikuvitus ja pelko tuntuvat aluksi lähtevän jo käsistä. Viimeiset säkeet antavat jotain viitettä lapsen tulevaisuudesta:

Kiltit lapset on niitä jotka muistaa
Pelkät heikot on täällä peloissaan

Tästä tulkinta voi lähteä moneen suuntaan. Yksi mahdollisuus on, että lapsi hokee jälleen itselleen jotain opittua ajatusmallia. Kiltit lapset-toisto on tehokeino, joka tukee tätä teoriaa: lapsi on joltain ulkopuoliselta taholta kuullut, kuinka hänen pitäisi käyttäytyä. Vokaalien voimakkuuden nousu viimeisessä fraasissa tehostaa sitä, että lapsi yrittää rohkaista itse itseään vaikka väkisin, koska hänen kuuluu olla rohkea. Hän ei SAA pelätä, koska se on heikkoutta. Onko tämä itsensä rohkaisu voimaannuttava kokemus vai väkisin rakennettu suojakuori? Tarina ei oikein kerro.
—————————————————————————————————————————- 
Meistä jokainen on kenties pelännyt, pettynyt tai joutunut painostuksen kohteeksi joko oman tai vieraan yhteisön toimesta. Kokemus tällaisesta muovaa meistä jokaista ihmisenä, ja jokainen löytää erilaisen tavan pärjätä sellaisessa ympäristössä. Pettymykset ovat osa ihmiselämää, mutta jatkuvat pettymykset katkeroittavat ja mustaavat ihmismielen. Samalla näistä tuntemuksista puhuminen on toisinaan liiankin vaikeaa.

Kun kohtaamme toisia ihmisiä, heidän tapaansa toimia maailmassa on erittäin tärkeä ymmärtää. Kun elää tarpeeksi kauan suojakuoren sisällä, se on raskasta ja estää ihmistä toimimasta niin kuin itse haluaisi. Ja toisaalta siihen oppii niin, että jossain vaiheessa ei enää erota sitä ihmistä, joka haluaisi olla omasta suojakuorestaan. Itse haluan toimia niin, että tällaiset kuoret voidaan murtaa tarpeettomina.  

Ja se maailma on täysin mahdollinen, koska me luomme sen tilan, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Mutta se vaatii työtä.

-Mikael-

0 comments on “Kuorensa Vanki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: