Mitkä ovat sinun top 10 suosikkikappalettasi? Mikael pohtii omaa listaansa, ja paljastaa ehkä sitä kautta jotakin omasta itsestään.
Eräänä iltana ystävien kanssa pelatessamme erästä seurapeliä puheeksi tuli, mikä olisi maailman paras biisi minun mielestäni. En osannut sillä hetkellä vastata, koska musiikin suurkuluttajalle kysymys on vaikea.
Jäin sen hetken jälkeen pohtimaan kaikkea kuulemaani musiikkia ja ajattelin haastaa itseni. Lähdin laatimaan TOP 10- listaa minulle tärkeistä ja rakkaista kappaleista, ja voi pojat mikä haaste se olikaan. Työstämisen jälkeen ajattelin, että listan voisi julkaista blogissakin, koska se voisi antaa viitteitä omista kulutustottumuksistani ja avata lukijoille sitä, miten päädyn näihin kappalevalintoihin blogissa. Saatte tilaisuuden tutustua kirjoittajaan näiden tekstien takana, ainakin kevyen raapaisun verran.
Samalla tämä on myös haaste sinulle: mitkä ovat sinun top 10 kappaleesi? Mitkä laulut ovat jääneet sinuun vuosien varrella kiinni? Ovatko ne muovanneet sinua jollain tavalla? Mitä ne kappaleet kertovat sinusta? Näiden kysymysten äärellä voi ajatella tekevänsä kevätsiivousta omassa itsessään, minä ainakin onnistuin tuulettamaan omaa sielunmaisemaani. Tapojeni mukaan linkit kappaleisiin löytyvät kappaleiden nimiä klikkaamalla, ja olen myös lisännyt kommentteja näiden kappaleiden alle.
HUOM! Tämä lista tulee sisältämään raskaita kappaleita, niin tekstiensä kuin soundimaailmansa puolesta. En välttämättä ole kaikessa bändien/artistien kanssa samaa mieltä, mutta en aio pyydellä anteeksi heidän taiteellisen ilmaisunsa puolesta. Lista on myös äärimmäisen subjektiivinen, ja monissa biiseissä nostalgia-arvo vaikuttaa sijoitukseen. Makuasiat ovat aina makuasioita. Teitä on varoitettu.
Sitten itse listaan:
10
Gothenburg-metallin erinomainen sanansaattaja. Biisissä on kaikkea: örinää, laulua, vaikuttavia melodioita,raskaita riffejä, vaikka teknisesti biisi ei ole bändin vaikuttavinta tuotantoa. Scar Symmetryn ongelma ovat usein tekstit. Teemat pyörivät hyvin monimutkaisten asioiden ympärillä, ja kieli sisältää usein valtavan määrän sivistyssanastoa, minkä vuoksi ajatuksesta biisin takana on erittäin vaikea saada toisinaan kiinni (tässä biisissä on kyse valehtelusta… ilmeisesti). Tunnelma on silti loistava ja fiilikseen pääsee mukaan pelkän melodian perusteella.
9
Nostalgiaklassikko. Ensimmäisiä suomihiphop-biisejä, joita olen ikinä kuullut. Biitti on edelleen kova ja herättää paljon hienoja muistoja 2000-luvun alkuun. Ajan patina ja kuluma kuitenkin tuntuu biisissä, mutta se on silti Fintelligenssin tuotannon parhaimmasta päästä.
8
In Flames- yhtyeestä olin kuullut noin vuoden ajan juttuja ihmisten suusta, ennen kuin kuuntelin heiltä ensimmäisen biisin. Ja sen myötä rakastuin Gothenburg-metalliin. Bändin ainut ongelma on sama kuin Scar Symmetryllä: teksti uppoutuu liikaa omaan erinomaisuuteensa ja sanoma ei välity niin tehokkaasti. Tässä biisissä sisällöstä pääsee kuitenkin jyvälle paremmin kuin Scar Symmetryn tuotannossa.
7
NAS on yksi ikuisia suosikkejani rap-maailmasta. Ensimmäisen albuminsa hän julkaisi jo vuonna 1994, ja kyseisestä albumista tuli lähes välittömästi hip hop-klassikko. Tämä biisi on tunnelmaltaan vahva, tekstissä on paljon kannanottoja afro-amerikkalaisen vähemmistön näkökulmasta, mutta koskettaen kuitenkin amerikkalaista kulttuuria noin yleensä. Kritiikki on vahvaa, mutta tietty monotonisuus ja oma kulutukseni sijoittavat biisin alemmas listalla, kuin mihin se ehkä muutoin kuuluisi.
6
Ensimmäinen biisi, jonka Tech N9nelta koskaan kuulin. Ja se oli menoa sen jälkeen. Tech N9ne on teknisesti maailman top 3 rap-artisteja, mutta tekniikan lisäksi hän hallitsee soundin ja tyylin, joka nappaa kuulijan kiinni tiukasti tunnelmaan kuin tunnelmaan. Tech N9nen oma itsenäinen levy-yhtiö Strange Music on koti monelle muulle loistavalle artistille, joihin olen hänen jälkeensä tutustunut.
5
Eminemin piti alun perin olla alempana listalla. Palatessani tähän biisiin kuitenkin tajusin, miten uskomaton tarinankertoja Eminem on. Omalla Eminemin shokeeraavalla tyylillään. Biisi on Eminemin toiselta albumilta, VALTAVAN hypen keskellä kirjoitettu. Ja se on ensimmäinen Eminemin itsereflektioon keskittyvä biisi fiktiivisen, pakkomielteisen fanin tarinan kautta. Biisiin sämplätty Didon ”Thank You”- kappale on uudelleen kontekstualisoitu tavalla, jota ei hiphopissa näe ihan joka päivä. En tiedä olenko nähnyt vielä kertaakaan tätä ennen tai tämän jälkeen
4
Tämänkin biisin piti alun perin olla alempana listalla. Mutta kuuntelun aikanatämä biisi sai aikaan kylmät väreet. Niin voimakas se oli, kun sen pitkästä aikaa kuuntelin ajatuksella. SID-metallin ainoana tunnettuna edustajana MaSu vaan toimii. Biisin yhteenkuuluvuuden tunne, jota musiikkivideo tehostaa, on aitoa ja rakkautta herättävää. Ja se aitous, omaperäisyys sekä tietysti taitava säveltäminen/sanoittaminen pitävät minut kiinni tässä bändissä. Todennäköisesti aina, tai niin pitkään kuin ovat olemassa. Näin omaperäistä soundia metalliin ei ole eikä tule.”Though far apart, united by heart!”
3
Minun kirjoissani Johanna Kurkela ei voi tehdä mitään väärää.
Oli vaikea valita koko hänen tuotannostaan yksi biisi tälle listalle, mutta tämä kuvastaa omalla tavallaan kaikkea sitä, mitä Johannan musiikissa rakastan. Herkkyys, johon sisältyy vahvuus; uskomattoman kaunis tulkinta, ja teksti, joka iskee syvälle sieluun. Huh huh…
2
Oli vaikea päättää otanko listalle tämän biisin vai Pyhimyksen varhaisemman tuotannon kappaleen ”28. Lokakuuta”, joka sekin on hieno biisi. Tämän biisin tunnelma ja teksti takertuvat kuitenkin paremmin kehen tahansa. Biisi taistelusta, kun ihminen alkaa olla rikki, niin rikki ettei normaalit selviytymiskonstit enää riitä ja homma menee todella synkäksi. Mielenterveyden ohuella nuoralla tanssiminen on samaistuttava aihe, vaikkei sitä itse olisikaan kokenut. Ainakin silloin, kun Pyhimys sanoittaa sen auki. Lähes katarsiksen tuottava kokemus.
1
Kun aloin tekemään tätä listaa tiesin, että Sonata Arctica tulee olemaan sillä listalla erittäin korkealla. Kysymys oli vain millä sijalla ja millä biisillä. Mutta vaikka kuinka yritin, tämä biisi vaan jähmettyi ykköspaikalle.
The Cage on kappale, joka on kulkenut mukanani jo pienen ikuisuuden, ja se toimii edelleen. En ole IKINÄ kyllästynyt kuulemaan sitä, enkä muista kauhean montaa kertaa sitä skipanneeni kun kuuntelen sitä levyltä tai mistä tahansa soittimesta. Koko homma alkaa mahtavalla soololla, sävellys toimii ja herättää tunteita, ja myöskin kasvaa koko biisin ajan. Tekstin vapauden kaipuu on verhottu susi-teemaan (yksi lemppareistani Sonatan teksteissä) ja kokonaisuus tukee sitä. Kyllä, se on suoraviivainen mättö, joka ei pidä juuri taukoa. Kyllä, sen rakenne on varsin yksinkertainen. Ei, se ei ole maailman monimutkaisin biisi kuunnella tai tulkita.
Mutta useamman kerran Sonata Arctica konsertin viimeisenä biisinä tämän kokeneena voin sanoa, että tässä on tunnetta, jota ei ihan joka paikasta löydä.
Minun paras kappaleeni
-Mikael Björkas
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Keravan seurakunnan blogi 
0 comments on “Maailman parasta musiikkia (TOP 10)”