Liisa Laurila

Kontrasti antaa voimaa

Oksia maljakossa.

Kirjoitan tätä tikkutiistaina  

Makkaratikut jäävät kerrostalon asukkailta vuolematta. Tulisijaa ei ole, joten sytykkeitäkään ei tarvita. Tikkutiistaina vuoltiin ja pilkottiin, ennen.Palmusunnuntaista alkaa oikea pääsiäiseen valmistautuminen. Pienet virpojat voivat käydä oven takana, tosin monet perheet antavat lastensa käydä vain tutuilla ovilla. Ymmärrettävää, mutta myös hiukan surullista, koska lähipiirissä ei juuri nyt ole virpomisikäisiä.

Hiljaisen viikon päivillä on nimensä

Malkamaanantaina muistetaan Kristuksen kärsimystä. Tuohikaton painona oleva halkaistu kuusipuu on malka, painava, raskas ja lannistava.Kellokeskiviikkona ripustetaan kello lehmän kaulaan – ainakin jos kevät on aikaisessa, pääsiäinen myöhään ja laitumet kunnossa. Ja niin, jos on karjaa, jota laiduntaa.Kiirastorstaina ajetaan kiiraa pois nurkista, silloin viimeistään tehdään pääsiäisen siivoukset. Pitkäperjantaina hiljennytään Kristuksen kärsimyksen ajatuksiin, päivä on hiljainen ja ilonpito kielletty.Lankalauantaina liotetaan ja pestään talven aikana tehdyt kehruukset. Lankalauantai on pieni arkipäivä pyhien välissä. Pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii ylösnousseen Kristuksen kunniaksi.Piinaviikon perinteet ovat sidoksissa maahan, juurevaan elämään, jossa arjen tarpeet saatiin läheltä. Meille kaupunkilaisille piinaviikon päivien nimet pitää kertoa ja merkitykset avata, ennen ne ymmärrettiin selittämättä.

Pääsiäisen odotus alkaa jo varhain 

Pari viikkoa ennen juhlaa kaupat ja tavaratalot aloittavat omat kaupalliset piinaviikkonsa ja koristeiden, suklaamunien ja kaikenlaisten pääsiäistavaroiden kilpavarustelun. Väsyneenä hetkenä ärsyyntyy keltaisesta, jota ei tunnu pääsevän pakoon. Iloisena se energisoi. 
Tapakulttuuri on muuttunut.

Maisema pelloista ja niitä halkovasta tiestä pääsiäisen aikaan.

Lapsuuskodissani pääsiäinen otettiin vastaan vakavan juhlallisesti. Vaikka piinaviikko olikin vanhemmille tavallinen työviikko, illat vietettiin rauhallisesti, huvitukset olivat tauolla. Joskus käytiin kuulemassa ahtisaarnaa. Pitkäperjantain palvelus kuunneltiin radiosta, koko perheen kesken. Jonakin vuonna radiopappi kuvasi niin tarkkaan ristiinnaulitsemisen, että tapahtumat muuttuivat näkyviksi, alkoi pelottaa ja kuvat nousivat mieleen yhä uudelleen.Pääsiäiskoristeet aseteltiin paikoilleen vasta lauantai-iltana. Ne olivat odottamassa, kun pääsiäisaamun valo kertoi, että ankara kuolema on voitettu.

Narsisseja.

Pääsiäisessä puhuttelee surun ja ilon vahva kontrasti 

Mustaan puettu pitkäperjantain kirkko ja valossa hohtava ylösnousemus.Piinaviikon ensimmäisten päivien ajan ydin on maassa, joka on talven jäljiltä vielä routainen, karu ja lehdetön. Marto, mutta heräämistä odottava.Toinen piinaviikon ulottuvuus on taivas. Ankara, mutta myös armon valoa tulvillaan.Pääsiäisen perinteissä ja totutussa tapakulttuurissa kontrasti näkyy ja tuntuu.En haluaisi, että pääsiäinen on vain pelkkää keltaista riemua ja riehakkuutta. Ilolla on paikkansa, mutta niin on hiljentymiselläkin, se puhdistaa.On pysähdyttävä, että jaksaisi taas kulkea. On kuunneltava hiljaisuutta, jotta voisi erottaa kirkkaat säveleet. On katseltava rauhassa, että voisi nähdä kirkkauden.

Hyvää pääsiäistä toivottaa kaikille Liisa 

0 comments on “Kontrasti antaa voimaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: