Poistin puhelimestani iltapäivälehtien kuvakkeet.
Kerroin asian tuttaville ja ystäville. Sain muutamia hymähdyksiä, pari epäuskoista katsetta ja joitain Kommentteja tyyliin ” et voi olla montaa päivää ilman uutisia ”
Niin, mitä uutisia?
Uutisia vai klikkausten kerääjiä, joiden lukumäärästä toimittajat näkevät sanan säilänsä tehon.
Klikkaus-uutisissa otsikko kertoo asian houkuttelevasti, dramaattisin mahtipontisin termein.
Itse uutinen on sitten yhtä tyhjän kanssa.
Keinotekoista pöhinää, joka ei oikeasti vaikuta ihmisen elämään mitenkään, luki sen tai ei.
Faktojen kanssa, pöhinällä ei välttämättä ole mitään tekemistä.
Turhien uutisten tulva, ei itsessään saanut minua vähentämään uutisten määrää, vaan se, että uutisten aiheet porskuttelevat lähes aina negatiivisuuden pyörteissä luoden synkän mielikuvan.
Viisitoista otsikkoa kahdestakymmenestä lähestyy lukijaa väkivallalla, peloilla tai uhkakuvilla höystettyinä.
Niitä päivittäin lukiessa, tai kuten monet meistä tekevät, useita kertoja päivässä, alkaa ihminen pikkuhiljaa menettää toivoaan tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiinsa hyvään elämään.
Miten tämä negatiivinen massa vaikuttaakaan nuoriin ja lapsiin?
Media yrittää muokata ja ohjata lukijoiden käyttäytymistä ja ajattelua siihen, että nähtyämme kohu-otsikon haluamme klikata sitä. Pakko tietää mitä hirveää on taas tapahtunut tai on melkein tapahtunut.
Muuten ei osaa varautua kauheuksiin.
Mietintämyssyssäni onkin usein pyörinyt kysymys, miksi uutisten suurin anti on negatiivisten asioiden esille nostaminen?
Johtuuko se uutisten tekijöistä?
Miten epätoivoisia täytyykin noiden huonojen uutisten toimittajien olla, kun tragedioita pitää päivä toisensa jälkeen, etsiä kivien ja kantojen alta, hampaat irvessä.
Mitäs ellei niitä löydykään? Siinä menevät maailmankirjat sekaisin, iltapäivälehdistä puhumattakaan.
Ehkä todellinen syy huonojen uutisten hyökyyn on enimmäkseen raha. Kun saadaan huomiota, saadaan myytyä mainostilaa.
Voisiko vielä paremman tuoton saavuttaa sijoittamalla aiheiltaan läheiset huonot uutiset ja mainokset vierekkäin?
Esimerkiksi auto- ja olutmainokset olisivat samalla sivulla rattijuopumus ja autovarkaus juttujen kanssa. Tämä ilmaisena vinkkinä alkaville journalisteille.
Kaksi klikkausta yhdellä iskulla.
No vakavasti ajatellen
Paha näyttää myyvän paremmin kuin hyvä.
Hyvällä ei ole klikkaus-uutisten maailmassa suurta arvoa.
Kristillisiä arvoja ei noteerata mediapörssissä.
En kuitenkaan aio taipua huonojen uutisten manipulaatio-tulvan alle.
Voin lukea valitsemiani positiivisia ja rohkaisevia sanoja.
Pitää ajatukseni hyväntuulisina.
Luottaa uskoon, toivoon ja rakkauteen.
Ne mainitaan mediassa, johon jokainen voi luottaa.
Jyrki Puttonen
0 comments on “Tein hyvän päätöksen”