HelmiKaarina

Miksi teit niin?

Otsikon kysymys putkahti esiin menneisyydestäni, jossa aika ajoin selvittelin lasten tekemisiä. Mitä teit? -kysymystä toimivammaksi osoittautui useinkin otsikon kysymys: Miksi teit niin?
Kun kesän lopulla postiluukusta alkoi pudota lehtisiä ja Facebookissa vilistä mainoksia kaiken maailman mahdollisuuksista osallistua ja harrastaa tänä syksynä, yritin valita, minkä asian antaisin nyt askarruttaa itseäni? Mitä tekisin? Paperisen ja sähköisen tarjonnan selailu ei tuottanut tulosta, ennen kuin tajusin kysyä itseltäni: Miksi tekisin niin? Miksi ilmoittautuisin jollekin kurssille, miksi menisin mukaan johonkin ryhmään? Lopputulos yllätti. Tuotti pienen pettymyksenkin.

Lankakeriä ja neulos.

Päädyin sekä Keravan opiston että seurakunnan käsityöryhmään. Toisessa teemme lapasia, huiveja, ruokailukauluksia lahjoitettavaksi niitä tarvitseville Keravalla ja toisessa käsitöitä ja askarteluja myyjäisiin lukutaitotyön tukemiseksi Afrikassa.


Miksi tein niin? Ehkä siksi, että näihin ryhmiin mukaan menemisen kynnys oli riittävän matala. Osaan kutoa ja tehdä käsitöitä. Näissä ryhmissä saan aikaan jotain näkyvää, sellaistakin, mistä on hyötyä ja iloakin jollekin. Sitoutuminen on löyhää, sillä poissaolo jostain kokoontumisesta ei haittaa, tarvittaessa kudon väliaikana kotonakin. Silti voin olla yhtenä osallistujana ryhmässä, joka ilman minua olisi toisenlainen, kuten minäkin ilman ryhmän jäsenyyttä.


Miksi yllätys ja pettymys? Ajattelin ryhtyä johonkin uuteen, mutta en pystynyt ylittämään itseäni. Valitsin helppoja vaihtoehtoja. En saanut lähdetyksi mihinkään liikuntaryhmään. En saanut lähdetyksi mukavuusalueeni ulkopuolelle oppimaan ja kokemaan ennen kokematonta. Tästä voin jatkaa kysymään: Miksi niin?

Lankakerä ja tulossa olevat villasukat.

Kolmas valintani ei yllättänyt. Ilmoittauduin hiljaisuuden retriittiin. Tästä valinnasta en ole yllättynyt enkä pettynyt.

Kirjoitin arkiretriiteistä alkuvuodesta, ja mitä siitä kirjoitinkaan pätee moninkertaisesti Nuottakodossa koko viikonlopun kestävässä hiljaisuudessa. 


Toisen maailman etäisyys, lumo ja sopusointu odottavat minua lokakuun lopussa. Ja minä odotan sitä.

Käsityölehtiä.

Loppujen lopuksi kyse ei taida ollakaan vain tämän syksyn valinnoista. Kyse on ajan kulumisesta, ajan kuluttamisesta, elämästä. Monesti tekemiset ja tekemättä jättämiset jäävät vaille sen kummempaa pohdiskelua ja pähkäilyä. Eikä mikään aika ja energia riittäisikään vastausten etsimiseeen loputtomien miksi -kysymysten sarjaan. Mutta JOSKUS voi tehdä hyvää, kun pysähtyy kysymään itseltään: “Miksi tein niin?” tai futuurissa “Miksi teen niin?” Nämä ovat ehdottomia kysymyksiä. Konditionaali “Miksi tekisin niin?” on armollisempi.

HelmiKaarinan allekirjoitus.



0 comments on “Miksi teit niin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: