Nuorten aikuisten kiinnostus kirkkoa kohtaan lopahtaa, kun rippikouluajoista kuluu muutama vuosi. Elämäntilanne ja mielenkiinnon suuntautuminen samanaikaisesti monelle taholle selittävät ilmiötä mutta eivät täysin. Kirkon isot aivot pohtivatkin kuumeisesti, mitä asialle voisi tehdä seurakunnissa ja koko kirkossa.
Tutkimukset kertovat toisaalta siitä, ettei ihmisten henkisyyden kaipuu ole mihinkään kadonnut. Aatteellinen materialismi ei ole saanut otetta ihmisten enemmistöstä, vaikka arjen käytännöllinen aineellisen palvonta onkin valtavirtaa.
Kansainvälisyys ja nopea tiedonkulku tekevät sen, että monet maailman virtaukset rantautuvat nopeasti myös Suomeen. Voi olla, että perinteinen luterilainen hengellisyys koetaan nuoren kansan keskuudessa puisevaksi ja vanhahtavaksi. Halutaan uutta ja tuoreempaa.
Niinpä henkisyyden kaipuuseen tarjotaan lääkkeeksi monenlaisia tuotteita. Erilaisia joogaversioita lienee parikymmentä. Ne ruokkivat myös bisnestä ja luovat innokkaille ohjaajille työpaikkoja. Itämaisista uskonnoista ideansa ammentavat mietiskelyt myyvät hyvin. Työelämän stressinpoisto-opeistakin monet perustuvat enemmän uskontoon kuin laskentoon eli ovat vailla tiedepohjaa.
Työelämässä olin koko ajan tekemisissä uuden kehittämisen ja tulevaisuusasioiden parissa. Niinpä olen lähtökohtaisesti kiinnostunut uusista jutuista ja siksi muutosmyönteinen ja mahdollisuuslähtöinen. Aina pitää kuitenkin kysyä, tuottaako mainostettu uusi sellaista lisäarvoa, jota hyvässä vanhassa ei olisi.
Meillä on kirkossa hyvä ”tuote”, joka on kestänyt aikaa pari tuhatta vuotta ja jota on koeteltu kaikilla mantereilla vaikeissakin oloissa. Ennen kuin ryntää innolla uutuuksien perään, kannattaa katsoa vanha tarjonta esimerkiksi stressinpoistoon, mietiskelyyn ja hiljentymiseen. Kirkossa on tarjolla rukousta, ripittäytymistä, ehtoollinen, hiljentymistä vaikkapa tiekirkoissa ja mietiskelyä esimerkiksi retriiteissä. Pidetäänpä näitä vahvasti esillä, kun joku mainostaa joogaharjoituksiaan.
Mauri Airila peilaa ajan ilmiöitä taustaansa ja kokemustaan vasten – joskus pilke silmäkulmassa.
Keravan seurakunnan blogi 
Jooga on myös terveysliikuntaa, joka ehkäisee selän ja hartiaseudun vaivoja, parantaa tasapainoa ja vähentää stressiä. Kts. Vapaa-aika Keravalla (Syksy 2019) -esite, sivu 79. Useat joogaliikkeet sopivat lihasten venyttelyyn fyysisten urheilu- tai työsuoritusten jälkeen sekä taukojumpaksi paikallaanoloa vaativissa töissä. Joogaa on myös yhdistetty useisiin uusiin ja vanhoihin liikuntamuotoihin, joista voi tarkemmin kysellä Keravan Opiston kurssijärjestäjiltä ja Keravan liikuntapalveluista. Kurssitarjonta on runsasta. Niin joogat kuin monet muutkin jumpat, venyttelyt ja rentoutukset huoltavat lihaksia, notkistavat kehoa, kohottavat ryhtiä ja virkistävät mieltä.
TykkääTykkää