HelmiKaarina

Minä olen paras kätenä

Vasen käsi.

Minä olen paras kätenä

“Koko ajan sä teet jotain.”

“En oikeesti, istun vaan tässä koneella ja luen FBstä mitä muut tekee.”

Äkisti pysähdyn katsomaan ymprärilleni ja huomaan olevani väärässä. Huusholli on niin täynnä erilaisia projekteja, että toinen asukas katselee jo Oikotien toimitiloja, johon toimeliaisuuteni voisi siirtää.

Matonkuteet, keskeneräiset neuletyöt, kunnostusta odottava tuoli, postikorttikeräily, kirpputorikauppa, parvekepuutarha, avokadokasvatus, jne. Ehkä hän on oikeassa. Teen koko ajan jotakin.

Oikea käsi.

Menneen sunnuntain messussa aihe itsensä tutkiskelu ja seurakunnan vapaaehtoisten siunaaminen toi mieleen vuosia sitten kirjoittamani tekstin. Minä olen paras kätenä*. Tuota juttua kirjoitttaessa ajattelin joitain silloisia kanssakulkijoitani. En itseäni. Nyt en olekaan niin varma. Mitä pitemmälle tämä eläke-elämä kulkee, sitä useammin tartun erilaisiin käden töihin. Ehkä kirjoitinkin myös itsestäni?. Enpä olisi uskonut. Itsetuntemus lisääntyy. Ja kiitollisuus. Kaikista lahjoista.

Oikea käsi.

”Jumala, Luojani

Kiitos, että loit minut kädeksi Kristuksen ruumiiseen.

Saan tehdä ja toimia monella tavalla,
rakentaa ja ommella,
jakaa ruokaa ja keittää kahvia,
tuottaa näkyvää ja kaunista
yhdessä toisten käsien kanssa.

Mutta joskus kun alan ajatella,
ilo katoaa, ja tunnen kateutta.

Sillä haluaisin olla korva,
että voisin kuuntelemalla auttaa toisia.

Tai jos voisin olla suu, saisin puhua
ja antaa uusia ajatuksia.

Tai silmänä näkisin enneunia
ja voisin suunnitella kirkon tulevaisuutta.

Olla ihona olisi vielä parempaa,
olla taipuisa ja silti pitää kaikkea kasassa.

Mutta jalkaa kohtaan en tunne kateutta,
on raskasta aina liikkua ja kantaa koko kehoa.

Kuitenkin teit minusta käden Kristuksen ruumiseen.
Siitä kiitän ja koen kuuluvani tähän, ihan kohdalleen.

Korvana olisin onneton kuulija, suuna sanaton vaikenija,
silmänä näkisin painajaisia ja jalkana väsyisin sekunnissa.
Jos totta puhun, ihoksi en osaisi itseäni edes kuvitella.

Minä olen paras kätenä.
Juuri tällaista minua ei kukaan voi korvata.”

(Kirjasta: Kiitos lahjoistasi, seurakuntalaisen rukouskirja)

Oikea käsi.

* Tekstin lähtökohtana on Raamatun 1.kirje korinttilaisille 12.luku

Asiaa käsitteli

HelmiKaarinan allekirjoitus.

0 comments on “Minä olen paras kätenä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: