Elämänpituiset ihmissuhteet sekä ystävyydet ja tuttavuudet ovat yleensä olennainen osa arkeamme. Vaikka kaikki ystävyyssuhteet tai tuttavuudet eivät aina tunnu elämää mullistavilta, saattavat ne osoittautua jossain vaiheessa hyvin merkittäviksi. Elämän isossa tapahtumassa keskiöön saattaa nousta ystävä tai tuttava, jonka ymmärtävät sanat tai muu apu osoittautuu korvaamattomaksi.
Satunnaiset, ohimenevät kohtaamiset toisten ihmisten kanssa ovat arjessamme myös tavallisia, emmekä useinkaan kiinnitä niihin erityistä huomiota. Lyhyet kanssakäymiset kaupassa kassatyöntekijän kanssa, tietä kysyvän ohikulkijan kanssa tai viraston asiakaspalvelijan kanssa ovat ehkä vain ohikiitävän hetken mielessämme. Toisinaan kohtaaminen tuntuu kuitenkin hyvin merkittävältä ja siitä jää iso muistijälki sydämeemme.
Kun olin teini-ikäinen, join liikaa viiniä ja lähdin kaveriporukasta muualle viettämään aikaa. Olin kuitenkin perille päästyäni niin humalassa, että en tien laidalla olevalle rytökasalle kaaduttuani enää päässytkään nousemaan ylös. Ymmärsin olevani isossa pulassa, mutta koska olin lapsena käynyt pyhäkoulua ja uskoin, että Jumala on, huusin ”Jumala auta!” Aivan samassa sille paikalle tuli kaksi henkilöä, joista toisen tiesin etäisesti. He kuulivat huutoni, auttoivat minut ylös ja laittoivat minut kotimatkalle.
Kauan sitten yritin kehätiellä kahteen otteeseen ohittaa toista autoilijaa, mutta tämä ei antanut periksi, vaan lisäsi vauhtia. Kaarsimme peräkkäin kehätieltä isolle väylälle johtavaan liittymään, jolla olin monet kerrat painanut kaasua ilman muun liikenteen häiriötä. Yhtäkkiä edelläni ajava autoilija hiljensi voimakkaasti vauhtia ja antoi tietä vasemmalta tulevalle bussille. Minä en ollut kertaakaan huomannut koko bussikaistaa, enkä nähnyt nyt edes bussia, ennen kuin autoilija hiljensi vauhtia. Järkytyin ja ymmärsin, että tuon edelläni ajavan kuljettajan avulla olin varjeltunut ajamasta bussin kylkeen.
Erään kerran menin tutkimuksiin ja ystävällinen hoitaja kertoi minulle oman kokemuksensa vastaavassa asiassa. Hänen kertomansa osoittautui aivan identtiseksi oman kokemukseni kanssa. Myöhemmin näin, että oma asiani meni loppuosaltaankin tarkalleen hoitajan kertoman mukaan. Jos olisin osannut ottaa sen tietona, joka minulle annettiin, olisin säästynyt rasittavilta ylimääräisiltä itseaiheuttamiltani kiemuroilta.
Mikä merkitys meillä ihmisillä voikaan olla toisillemme. Jos voimme jopa satunnaisessa kohtaamisessa antaa huomaamattamme jotain hyvää ja merkittävää jollekulle, mitä voimmekaan saada aikaan tietoisella toiminnalla. Jokainen meistä vuorollaan tarvitsee muita ihmisiä. Oma sydän ja mieli avoimena, ehkäpä valmiina ystävälliseen hymyyn tai sanoihin, voimme tulla merkittäväksi kohtaamiseksi jollekulle toiselle.
❤️
TykkääTykkää