Jumalan työtoveri

Tätä linkkiä klikkaamalla näet Norrbärken, Smedjebackenin kylätaajaman kirkon. Paikka sijaitsee eteläisellä Taalainmaalla. Tässä kirkossa ja sen vieressä olevassa seurakuntakodissa tapasin eläkeläisrouvan, joka kertoi kotipihansa ryytimaan kevätkylvöstä. Hän valitteli samalla iän tuomia vaivoja, mutta halusi vielä tehdä itse kaikenlaista niin kauan kun vaan jaksaa.

Hänen kotinsa sijaitsee muutaman kilometrin päässä taajamasta. Siellä sijaitsee myös lähin kauppa. Pyörällä matka taittuu melko kevyesti. Kaupasta hän oli noutanut ryytimaan kylvöä varten siemeniä; porkkanaa, hernettä, koristekasveja yms.

Tuli aika kylvää siemenet maahan ja näin hän myös oli tekemässä. Sisällä hän leikkasi siemenpussit saksilla auki helpottaakseen ulkona työskentelyä. Mennessään ulos, hän horjahti portaikossa ja siemenet levisivät avoimista pusseista pitkin pihamaata tuulen kuljetettavaksi.

Harmittelujen jälkeen hän pyöräili takaisin kauppaan noutamaan uuden satsin siemeniä kylvettäväksi. Samoin kuin edellisellä kertaa, hän leikkasi pussit auki sisällä ja lähti kohti ryytimaata. Nyt kylvö onnistui ensimmäistä kertaa paremmin. Suurin osa siemenistä meni sinne, mihin oli tarkoituskin, mutta osan siemeniä kevättuuli vei kuitenkin mennessään. Harmitus oli suuri.

Kolmas kerta toden sanoo, ajatteli hän. Siispä kauppaan ja uusi yritys. Polkiessaan pyörällä kauppaan ja takaisin, hän muisti Raamatun kohdan Matt. 6:26 ” Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!.”

Harmitus vaihtui iloksi ja vaivannäkö Jumalan työtoveruudeksi. Hän oli omalta osaltaan ruokkinut taivaan lintuja ja osallistunut luomakunnan hoitoon. Harvoin tulee ajatelleeksi oman arkipäivän harmituksen keskellä, että mitä hyvää tästä seuraa kanssaihmisille ja luomakunnalle.

Tässä seurakuntakodissa pohdimme mm. Jumalan työtoveruutta.

Pertti Torppa