Tuuppaajat ja tuupattavat

Konttasin viime syksynä pihamaalla toisessa kädessä istutustyökalu ja toisessa iso kukkasipulipussi, narsisseja, sanottiin. En ollut aiemmin istuttanut kukkasipuleita ja sen vuoksi tilanne tuntui varsin oudolta, sanoisinko ulkopuolella mukavuusalueen.

Ruohikkoinen maa oli sitkeää ja tarkoitukseen suunniteltu työkalu vaikutti peltimäiseltä ja vääntyili sitä mukaa, kun yritin tehdä sillä sipulin reikiä nurmikkoon. Ei kukkasipuleitakaan voinut kutsua kauniiksi; päällimmäiset lehdet ruskeiksi kuivuneita ja alla pieni pujoparran näköinen tupsu juuren alkuja. Sinnepä sipulit upotin, jokaisen omaan koloonsa.

Meni talvi ja sipulit unohtuivat lumen alle ja yllätys yllätys. Ensimmäiset vihreät lehdet työntyivät lumipeitteen läpi kurkistelemaan kevätaurinkoa. Nyt narsissit ovat jo täydessä kukassa. Yksinkertainen asia: Tarvittiin joku, joka uskoo, että sipuleista versoo jotakin ja istuttaa sipulit maahan oikealla aikaa ja suotuisaan paikkaan. Luonto hoitaa loput. Ei niin kummallista, mutta ihme kuitenkin.

Yllätyksistä kerrotaan myös Raamatussa. Kaikki ei mene niin kuin on ajateltu. Vanhassa Testamentissa kerrotaan, kuinka Samuel sai tehtäväksi voidella Israelille uuden kuninkaan Saulin seuraajaksi. Perheenkin Herra osoitti, mistä tuleva kuningas löytyisi, mutta ei henkilöä. Niinpä isä-Iisai marssitti Samuelin eteen seitsemän salskeaa poikaansa. Ketään heistä Samuel ei voidellut kuninkaaksi. Jäljelle jäi nuorin, Daavid, jota ei pidetty mahdollisena tulevaksi kuninkaaksi ” Hän oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen (1.Sam:16:12).” Nuoruutensa vuoksi Daavid ei ehkä tajunnut, mitä oli tapahtumassa. Näin vaan kävi. Daavid voideltiin. Goljatin voittajana ja Israelin kuninkaana hän oli yksi viisaimmista ja mahtavimmista.  

Uuden Testamentin puolella evankelista Johannes kertoo samankaltaisesta tapahtumasta luvussa 2 Kaanaan häistä. Jeesus oli kutsuttu hääjuhlaan äitinsä ja opetuslastensa kanssa. Kun juhla oli parhaimmillaan, viini loppui. Jeesuksen äiti Maria tunsi poikansa ja kehotti tätä tekemään jotakin asian korjaamiseksi. Jeesus vastasi tylysti ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Maria ohitti Jeesuksen ja sanoi palvelijoille, että tehkää niin kuin hän sanoo. Lopulta Jeesus taipui, muutti viinin vedeksi ja pelasti juhlan.

Nuori Daavid ei nuoruuttaan ymmärtänyt, mitä hänestä oli tuleva. Hän luotti siihen, mitä tapahtui ja otti asiat vastaan sellaisena kuin ne annettiin. Jeesus puolestaan tiesi omasta tehtävästään, mutta työhön tarttumisen pelko loi esteen; en minä ole vielä valmis.

Jonkun pitää istuttaa kukkasipulit, että niillä on mahdollisuus toteuttaa ominta itseään. Jonkun on voideltava keskenkasvuinen nuorukainen kuninkaaksi, että aikanaan hän voisi hallita kansaa viisaasti. Jonkun on sysättävä epävarma nuorukainen ensimmäiseen tehtäväänsä, että Hän voisi aikanaan olla koko maailman pelastaja. Aikamoisia tehtäviä tuuppaajille ja tuupattaville.

Pertti Torppa