Nea Kivistö

Odotusta ilmassa

Viikon päästä on jo syyskuun ensimmäinen päivä, kesä on tältä vuodelta pian ohi. Vaikka mielelläni olisin jatkanut lämpimän kesän viettoa, huomaan odottavani nyt sitä, että syksyn pimenevinä iltoina voin kietoutua lämpimiin vaatteisiin sekä sytytellä kynttilöitä ja ulkovaloja, tunnelmoida.

Itse asiassa odotus on jotakin, joka tällä hetkellä kuuluu monella tavalla osaksi elämääni. Uskon, että aika monen muunkin ajatukset täyttää tällä hetkellä odotus – vähintäänkin odotus paremmasta ajasta. Huomaan odottavani muutenkin monenlaisia asioita, esimerkiksi mukavia tiedossa olevia tapaamisia ja tilaisuuksia, hyviä yöunia pitkän päivän jälkeen, aamun rauhallista omaa hetkeä ja – ehkä uskallan tunnustaa – myös joulua. Odotus kertoo siitä, että tiedän tulevaisuudessa olevan jotakin erityistä, josta iloitsen ja nautin.

Odottamisen keskellä havahdun kuitenkin toisinaan siihen, että odottaessani jotakin oikein kovasti en huomaa tämän hetken potentiaalia. Katseeni suuntautuu niin paljon tulevaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin, että en osaa nähdä sitä, mitä minulla tässä hetkessä on. Eräs ystäväni totesi kerran häähuuman keskellä viisaasti ja osuvasti, että tuleva morsian odottaa kovasti häitä ja naimisissaoloa, mutta häitä edeltävästä ajasta, valmisteluista ja odotuksesta olisi myös hyvä muistaa nauttia, sillä naimisissa ehtii kyllä sitten olla. Olipa kyse hääjärjestelyistä tai muun mukavan tapahtuman odottamisesta, monta hyvää päivää ja hetkeä voi mennä sivu suun, jos ne eivät tunnu yhtä merkittäviltä kuin se tietty, odotettu päivä.

Seurakuntakeskuksen salin täytti maanantaina iloinen puheensorina, kun vietimme eläkeläisten kaupunkipäivää. Oli ihanaa olla koolla yhdessä muiden kanssa, päivä oli monella tapaa odotettu! Päivässä oli monenlaista ohjelmaa ja myös erityinen hetki sille, että jokainen sai miettiä, minkälaiset asiat tuovat itselle iloa. Iloa tuovat asiat voivat olla pieniä tai suuria, esimerkiksi aamukahvi (tai -tee, kuten allekirjoittaneella), ikkunasta sisälle paistava auringonsäde tai ystävän näkeminen.

Haluan uskoa, että jokaisessa päivässä – oli se kuinka harmaa tahansa – voi nähdä edes pienen pilkahduksen valosta. Voit itsekin laittaa esimerkiksi hyvää musiikkia soimaan ja miettiä tai kirjata ylös kaikenlaisia asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi. Kaiken odotuksenkin keskellä.

Elokuun loppupuolen terveisin,
Nea

0 comments on “Odotusta ilmassa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: