Ensimmäinen savolainen

Tavan takaa Jeesusta jahdattiin katalilla kysymyksillä. Onko oikein maksaa keisarille veroa?  Saako sapattina parantaa? Saako mies hylätä vaimonsa? Kuka sinut on tähän valtuuttanut?

Jeesus kiersi miinat kryptis-savolaisilla selityksillään. Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu. Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.

Mihin Jeesus mahtoi pyrkiä? Maallikkona pohdin, että ansojen välttämisen ohella hän ehkä halusi kaataa jäykän uskonnollisen ajattelun aitoja. Konsulttikielellä ilmaistuna: thinking out of the box.

Ohjesääntö on järjen korvike, veisteltiin armeijassa. Fariseukset ja saddukeukset opiskelivat perinnäissääntönsä pilkun päälle. Arkijärjelle ei jäänyt sijaa. Jeesus koettiin uhaksi turvallisen ajattelun korttitalolle.

Pilkkaamamme fariseukset lienevät olleet vilpittömiä ihmisiä, jotka halusivat elää Jumalan mielen mukaisen elämän ja haastaa myös lähimmäisensä hyvän tekemiseen. Urautunut ajatuksenjuoksu sössi ylevät aikomukset. Meitä nykyfariseuksiakin uhkaa juuttuminen toissijaisuuksiin. Out of the box –ajattelun mittavin haaste onkin murtautua ulos tutusta laatikosta.

Jos Jeesus olisi syntynyt Kuopiossa, hän ehkä olisi helpottanut itsevarmuuden kuplasta irtautumista tokaisemalla: jos ymmärrät tämän kaeken, oot varmasti käsittännä viärin!

Kumpi lähti ensin, usko vai järki? Pääkopassa on tilaa molemmille. Tehdään siis nöyrästi tilaa Pyhän Raamatun ja terveen ajattelun tuoreelle vuoropuhelulle.