Valo on

Niin, lentäjät sen tietävät. Aurinko paistaa kirkkaasti pilvien takana, mutta paistaa se usein muutenkin näin keskikesän aikaan. Valon juhlan ohella kesällä vietetään monenlaisia muitakin juhlia. Viikkoa ennen juhannusta yli 5000 ihmistä todisti Kangasniemellä, miten aurinko paistoi ja kesä oli parhaimmillaan. Silloin upeankauniissa pitäjässä vietettiin Kansan Raamattuseuran perinteisiä Sanan Suvipäiviä.

Meitä oli kourallinen keravalaisiakin nauttimassa musiikista, raamattutunneista, puheista, yhdessäolosta ja kristittyjen yhteydestä. Päivien tunnuksena oli ”Valo on”. Onnistuneesti valittu tunnus, kun helle helli juhlakansaa koko viikonlopun.

Sanan Suvipäivien juhlateltat olivat aivan Kangasniemen keskustassa, kirkon ja hautausmaan naapurissa.

Sanan Suvipäivien kaltaisia kristillisiä kesäjuhlia vietetään eri puolilla Suomea. Suurimmat, Herättäjäjuhlat ja varsinkin lestadiolaisten Suviseurat, keräävät kymmeniätuhansia, jopa satatuhatta, ihmistä sanankuuloon ja yhdessäoloon.Kansan Raamattuseuran juhlat ovat aina olleet iloisia, vauhdikkaita ja riemullisia tapahtumia. Kangasniemelle olisi voinut hyvinkin rahdata ennakkoluuloisia suomalaisia itse kokemaan, että kristillisyys ei sitten lopulta olekaan ryppyotsaista synkkyyttä.Juhlien tunnelmaa ja rytmiä voi kyllä aistia vieläkin, jos menee internetin kautta www.suvipaivat.fi –sivustolle. Siellä on useita videoita juhlista. Tai sitten voi googlata sanoilla ”Pekka Simojoki Exit Sanan Suvipäivät 2018 you tube” ja löytää koko hienon puolitoistatuntisen perjantai-illan konsertin katsottavaksi ja kuunneltavaksi.

Suvipäivillä oli useita hienoja konsertteja. Kangasniemen kirkon täytti Arja Koriseva, jota tässä haastattelee KRS:n toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Suvipäivien ohjelma oli siitä mielenkiintoinen, että lähes joka tilaisuudessa oivalsin jotakin uutta. Jos en joka kerta kristinuskosta niin sitten elämästä yleensä. Tässä pari esimerkkiä.Taisi olla Ulla Saunaluoma, tai sitten se oli Jukka Jämsen, joka omassa osuudessaan puhui Kristuksesta valona. Hän aloitti kertomalla, että moni Raamatussa kirjoitettu asia ei välttämättä avaudu meille, koska alkuteksti on kirjoitettu jopa tuhansia vuosia sitten erilaisessa kulttuurissa. Tai sitten suomeksi tehty käännös on ”puutteellinen”, koska suomen kielessä ei olla alkuperäissanalle täsmällistä vastinetta.

Puhuja otti esimerkiksi Raamatun tutut Johanneksen evankeliumin sanat ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä. Ja Sana oli Jumala”. En nyt ryhdy pohtimaan sitä perinteistä raamattutuntien aihetta, että tarkoittaako ”Sana” tässä Jumalaa vai Jeesusta, vaan keskitytään pelkästään tuohon sanaan ”Sana”.Alkukielen ”Sanalla” on kuulemma myös sellainen merkitys, joka viittaa sanaan ”järjestys”. Eli voi ajatella tekstin johdattelevan myös siihen suuntaan, että alussa oli järjestys, jota Jumala ohjasi. Puhuja tarjosi myös hieman kansanomaisempaa käännöstä ”alussa oli tolkku”. Se ehkä auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mitä kirjoittajat ovat halunneet meille viestiä.Ja sitten toinen esimerkki oivalluksista – se vähemmän teologinen. Jukka Jämsen puhui myös yksilökeskeisyydestä, ihmiskeskeisyydestä, itsekeskeisyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Kun menin Kangasniemi-saliin kuuntelemaan Hannu Nymanin pohdintaa enkeliuskosta, jouduin istumaan auditorion sivuportaille. Yksittäiset ihmiset olivat varanneet pitkien penkkirivien päätypaikat niin, että heidän ohitseen oli hankala pujotella keskellä riviä oleville lukuisille vapaille paikoille. Sama toistui illalla aika täydessä Kangasniemen kirkossa järjestetyssä Majataloillassakin, niin ja taitaa olla tuttua Keravaltakin.  Vähän erikoinen tapa, mutta ehkä se on sitä uusyksilöllisyyttä, jota toteutetaan yhteisöllisyyden keskellä! 

Juhlat kokosivat yhteen myös KRS:n eläkkeellä olevia työntekijöitä. Tähän konkarikuoroon kuuluin mm. teologi, evankelista Leena Lehtinen (vasemmalla), jonka vanhemmat keravalaiset muistavat myös nimellä Leena Kortelainen.Kangasniemen Sanan Suvipäivät olivat hyvin yhteisöllinen kesäjuhla. Hymyä ja iloa riitti, vaikka koolla oli yli 5000 hyvin erilaista ihmistä – mutta saman asian tai maailmankatsomuksen kokoon tuomina. Se on sellainen ilmentymä kristillisyydestä, jota minä pidän tärkeänä. Me olemme kaikki hyvin erilaisia. Olemme jokainen oivaltaneet uskomme myös omalla tavallamme. Meillä jokaisella lienee myös oma ajatuksemme mm. Jumalasta ja silti olemme yhdessä kristittyjä. Minun mielestäni meitä kristittyjä on mahdoton puristaa yhteen muottiin, eikä ole tarpeenkaan. Erilaisuus on rikkaus.Rikkautta oli myös se, kun lauloimme yhdessä, kun tervehdimme toisiamme juhlateltan penkeillä, kun rukoilimme toistemme puolesta tai kun kuuntelimme kanssaihmisten ajatuksia kristittynä elämisestä.Ensi kesänä Kansan Raamattuseuran eli KRS:n Sanan Suvipäivät ovat meitä keravalaisia lähellä Lohjan Vimavossa, KRS:n toimintakeskuksessa Lohjanjärven rannalla. Laita jo nyt kalenteriisi merkintä 14.-16. kesäkuuta 2019. Silloin voit itse testata, oliko tulkintani Suvipäivistä oikea!Hannu-Pekka Laiho